Eilen kehuin reippauttani (3244 askelta), tänään olen saanut potkia takamuksilleni jotta jotakin olen saanut aikaiseksi.
Kaupassa/postissa piti käydä Oriflamen paketti odotti noutajaa pääpostilla ja samalla kävin pikku ostoksilla K-supermarket Postitalossa. Tätäkauppaa nimitettiin joskus mummun lähikaupaksi, sinne oli helppo lähteä täältä kun bussit luki lähes ovelta ovelle. Se oli silloin vanhaan hyvään aikaan, nythän bussireitit kiertää mikä minnekkin, aina pitää tarkkaan harkita kuinka kulkee ja missä vaihtaa. No eipä pääse dementia valloilleen, sen verran on pakko keskittyä. Toki keskittymistä työhönsä vaadin bussinkuljettajitakin, (mieheni muisti viimeiseen asti korostaa mikä vastuu heillä kuljettajina oli)! Kolme kertaa samalla ulos meno kerralla Nobina- yhtiön kuljettaja nappasi ovet kiinni ja minä välissä! Olin käyttänyt hitaasti kulkevien pysähtymis nappia joka kilahtaa kahdesti, eli odotin että bussi pysähtyy lähelle kanttikiveä jolloin rollaattorin kanssa pääsee suoraan ulos mutta kuinka ollakkaan väliä oli n. 30 cm ja minun oli pakko kääntyä peruuttamaan ulos. En ehtinyt laskea jalkaakaan ulos kun ovet meni kiinni, hetki meni kun mies tajusi minun olevan oven välissä, ovi auki ja bussi kallistamaan samantien ovet kiinni, minä edelleen välissä nyt toinen jalka maassa, ovet auki ja minä ulos mutta eihän se rollaattori tullut samoille jaloille ja ovet kiinni, minä ulkona ja rollaattori oven välissä, nyt jo huusin ja kovaa "voi v....!" Sainhan minä rakkaan manunkin sieltä ulos. Kävelin etuoven ohi, ei avannut kuski etuovea eikä pyytänyt anteeksi, levitteli vain käsiään. Nyt täytyy myöntää että käyttäydyin sivistymättömästi, näytin keskisormeani ja katsoin lähes silmiin etnistä alkuperää olevaa kuljettajaa. Lapsellisuuteni jatkui suojatien kohdalla, kuuntelin tarkkaan miten bussi liikkuu ja katsomatta etenin hitaasti sen eteen ja madellen yli ajotien. Eikä siinä tullut mieleenkään että, sehän olisi voinut ajaan päälleni. Seikkailumieltä vaatii Helsingin julkisessa liikenteessä liikkuminen!
Eilen sain puhdistettuina ja kotiin kuljetettuna sieniä, illalla kuivasin suppilovahverot ja täänään haihdutin kanttarellit (siis pannutin kosteuden pois), nyt odottavat jäähtymistä ja pakkaseen pääsyä.
Hihihi, kyllä mummotkin saa tarpeen tullessa kiroilla ja näyttää keskisormea. Voihan se kyllä olla että kuskilla on koulutuksen puutetta, ei tiennyt miten toimia kun tiukka aikataulu vaan painaa päälle. Minun kokemukseni mukaan nuo ulkolaiset kuskit ovat suomalaisia kohteliaampia, mutta poikkeuksia molemmissa tietenkin on.
VastaaPoistaTotta, normaalisti nämä on hyvin ikäihmismyöteisiä, lienikö kiire tai mikä muu mutta hosuheikiksi piti ryhtyä. Eilen nolotti oma käytös, tänään jo nauratti.
VastaaPoista